Tietostrategian toimeenpano -koulutus toukokuu 2004

 

Tervehdys, taas, koulutukseen osallistuneet, <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

tässä yhteenvetoa ja tietostrategian toimeenpano koulutukseen liittyviä verkko-osoitteita.

 

Koulutuksen ensimmäisenä päivänä keskityttiin enemmän verkko-opetukseen ja verkon hyödyntämiseen opetuksessa; toisena päivänä ohjelmassa oli ryhmätyöskentelyn lisäksi käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja kirjaston ja koulun yhteistyöhön ja ops-uudistukseen sekä tietostrategioihin liittyen.

 

Torstaipäivän avasi pääprojektipäällikkö Outi Vahtila virtuaaliammattikorkeakoulusta. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu mm. koulutustuotannon pääkoordinointi, toimijaverkoston, tuotantoprosessien ja työkalujen kehittäminen sekä eOpiskeluprosessin kehittäminen. Outin esitys löytyy osoitteesta http://www.virtuaaliamk.fi/ -> (sivun ylälaidan valikosta) Kehitys -> (vasemman laidan valikosta) ensin otsikko: Aineistot ja dokkarit -> Esitykset .

 

Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen alkoi jo 2000, seuraavana vuonna tehtiin yhteistyösopimus ammattikorkeakoulujen kesken ja portaali avattiin syyskuussa 2002. Mukana ovat kaikki Suomen amkit, joita on 31 kappaletta. Hankkeeseen on saatu EU-rahoitusta, mutta tavoitteena on, että se on osa normaalia amkien toimintaa. Myös esim. luonnonvara-alan ja tekniikan alan yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on apuna kehitystyössä.

 

Keskeisin virtuaaliamkin palvelu on portaali. eOpiskeluympäristö tarjoaa opiskelijoille oppimisalustan, jossa pedagogiikka ja oppiminen tapahtuvat ja toteutuvat. Portaali sisältää myös personoituja palveluita rekisteröityneille käyttäjille ja suuren materiaalitietokannan, jonka sisältö on luetteloitu ja indeksoitu haun helpottamiseksi. Sisällönkuvailussa apuna ovat ammattikorkeakoulujen kirjastoammattilaiset.

 

Virtuaaliammattikorkeakoulu toteuttaa yhden luukun periaatetta: kaikki amkien verkkokoulutustarjonta on saatavilla samasta osoitteesta. eOpintopalvelut osio tarjoaa opiskelijoille mm. mahdollisuuden sähköiseen asiointiin: tutkinto-opiskelijat voivat hakea koulutusjaksoihin webin kautta ja seurata hakemustensa käsittelyä. Kirjoittamishetkellä verkosta löytyi 57 opintojaksoa ympäristövaikutusten arvioinnista ja Linux-peruskurssista immateriaalioikeuksien perusteisiin. Koulutustarjontaa voi hakea usein eri kriteerein mm. koulutusaloittain, paikkakunnittain tai opintoviikkojen mukaan.  Tavoitteena on,  että kaikilla koulutusaloilla voi suorittaa verkossa 20 opintoviikkoa.

 

Kukin ammattikorkeakoulu päättää itse, mitä opintoja virtuaaliamkiin syötetään. Virtuaaliamk ei siis itse tarjoa itse opintoja, vaan kurssit ja sisällöt tulevat oppilaitoksista. Jaksot sisältävät sekä avoimien ammattikorkeakoulun että tutkinto-opiskelun aineistoja.

 

Pyrkimyksenä on edetä opintojaksojen tarjoamisesta opintokokonaisuuksiin. Esim.  terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkko-opinnot (10 ov) sisältävät kolme teemaa tai opintojaksoa, joissa jokaisessa on 3-4 opettajaa mukana kehittämässä sisältöjä. Edellämainitut opinnot ovat myös kaikkien vapaasti nähtävillä.

 

eTuotantoympäristö  on opettajien ja sisältötuottajien työkalu. Kehittämisessä on ollut  tärkeää  käytettävyys, laadukas grafiikka, automaattinen vakioitu navigaatio sekä automaattinen sivukartta. Aluksi aineistot tuotettiin webbisivukokonaisuuksiksi, mutta uudessa järjestelmässä niiden siirrettävyys ja uudelleen käytettävyys on parantunut, samoin aineistojen päivitettävyys. Aineistot eivät myöskään ole alustasta riippuvaisia, mikä helpottaa niiden hyödyntämistä. Koska käytössä on valmiit oppimateriaalipohjat, sisällöntuotannossa ei tarvita html- osaamista.

 

Päivitys on hajautetusti tuotetuissa palveluissa aina vaikea kysymys. Kaikissa amkeissa on tehty päivityssuunnitelma, mutta organisoiminen on taloudellisista syistä varsin vaikeaa. Periaatteessa päivityksestä vastaa aineiston tuottaja ja koska aineistot ovat vielä uusia, päivitys ei toistaiseksi ole ollut kriittinen kysymys.

 

Virtuaaliammattikorkeakoulun toiminta ja sisältöjen tuotanto perustuu verkostoyhteistyöhön. Koulutustuotanto tapahtuu tuotantorenkaissa, joissa on mukana tällä hetkellä n. 450 opettajaa. Tuotantorenkaat ovat tietyn  teeman alle rakentuneita opettajien ryhmiä, jotka kehittävät omalle alalleen yhteisiä opintoja. Tuotantorenkaiden tehtävänä on suunnitella myös pedagogiikka; se kuinka oppimistavoite saavutetaan. Tuotantorengas hoitaa koko prosessin käsikirjoituksesta lopputuotteeseen.

 

Tuotantorenkaaseen voi kuulua 5-20 opettajaa yli oppilaitosrajojen. Kunkin jakson suunnittelu aloitetaan projektisuunnitelman laatimisella: kuinka hanke viedään läpi ja mitä ollaan tekemässä, miten varmistetaan aineiston laatu ja kuinka se otetaan käyttöön. Aiheen kartoittamisessa tehdään yhteistyötä informaatikon kanssa, samoin sisällönkuvailussa. Jokaista vaihetta varten on sopimus sekä yhteiset pelisäännöt ja työkalut. Ideoita kerätään kentältä. Jos ehdotettu aihe saa kannatusta, varmistetaan, ettei samanlaista aniestoa ole jo tuotettu muualla. Kiinnostuneet opettajat voivat ilmoittautua mukaan ja heistä muodostuu tuotantorengas. Sitten etsitään koordinaattori(t), jotka miettivät,  mikä on järkevä työnjako. Alakoordinaattorit ovat linkki muihin tuotantorenkaisiin sekä ensimmäisen vaiheen (siis jo tuotettujen aineistojen) renkaisiin. Koulutusalakohtaisilla koordinaattoreilla pyritään myös välttämään päällekkäisyyksiä.

 

Aineiston tuottaja tekee sopimuksen oman oppilaitoksensa kanssa tekijänoikeuksista. Käyttö- ja muunteluoikeudet kuuluvat ammattikorkeakoululle, tekijöille itselleen jää oikeudet käyttää aineistoa muussa yhteydessä, mutta ei kilpailevassa toiminnassa. Amkien kesken sovitaan myös puitesopimuksella, että muillakin ammattikorkeakouluilla on käyttöoikeudet aineistoihin. 

 

Yhteistyö on virtuaaliammattikorkeakoulun avainsana. Prosessit ovat mahdollisimman läpinäkyviä ja hyvät käytänteet tuodaan kaikkien tietoon. Tuottajien yhteinen tietovaranto on jaettavissa kaikkien kesken ja  päivitys tapahtuu yhdessä paikassa.

 

Virtuaaliammattikorkeakoululla on takanaan yksi hankekausi; tuotantoympäristö on valmiina, mutta haasteita riittää edelleen. Laatujärjestelmää, projektinhallintaa, suunnitteluprosessia ja tuotteistamista kehitetään. Oppimisaihiot ja niiden uudelleen käyttö muissa opintojaksoissa ovat tärkeä tuotteistamisen kohde. Oppimisaihio on yksittäinen, kompakti multimedia- tai hypermediapohjainen 'oppimateriaalipalanen', jota voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa tai prosessien eri vaiheissa. Oppimisaihion merkitys ja pedagoginen funktio on havainnollistaa asioita ja ilmiöitä, aktivoida, luoda kontekstia, auttaa oman selityksen tai hypoteesin testauksessa. Esimerkkejä aihioista ovat mm. interaktiiviset kuvat ja tehtävät, erilaiset simulaatiot tai työvaiheita kuvaavat animaatiot verkossa ( esimerkkejä erilaisista oppimisaihioista osoitteissa www.virtuaali.info/kyla.html  , www.tpu.fi/~raumar/kesatyot )

 

Hienot koulutusaineistot herättivät keskustelua siitä, kuinka nämä saataisiin myös yleisten kirjastojen käyttöön!

 

 

 

Torstaipäivän toisessa esityksessä koulukirjastonhoitaja Riitta Papunen Porvoon kaupunginkirjastosta esitteli kirjastojen kirjallisuus- ja tiedonhakuportaaleja. Riitan esittelemät keskeiset verkkopalvelut ja osoitteet jaettiin osallistujille myös paperitulosteena.

 

Porvoossa kirjastonkäyttötaidot sekä koulukirjastojen kehittäminen ja koulun ja kirjaston yhteistyö on kirjattu opetussuunnitelmaan. Riitta Papunen toimii opetusoimen konsulttina näissä asioissa ja opettaa tiedonhallintataitoja myös itse.

 

Ensimmäinen esitellyistä palveluista on  pääkaupunkiseudun helmikuussa avattu TIPO-palvelu, Tiedonhankinnan portaali opettajille .  Palvelu sisältää kolme suurta osiota:

-          tiedonhankinnan työkalupakki (perustyökalut, portaalit, tietokannat, maahanmuuttajille suunnatut aineistot esittelyineen),

-          lisätyökalut tiedonhankinnan oppimiselle (linkkejä eri luokka-asteille) sekä

-          tiedonhankintaan oppiminen (opettajien tuottamia käytännön vinkkejä ja ideoita tiedonhankitaitojen opettamiseen ja kouluttamiseen sekä opettajille että oppilaille).

 

Työkalupakista löytyy tietoa mm. netiketistä, tekijänoikeuksista, lähdekritiikistä,  informaatiolukutaidosta, Boolen operaattoreiden käytöstä tiedonhaussa sekä linkit tiedonhaussa tarpeellisiin Yleiseen kymmenluokitukseen sekä Yleiseen asiasanastoon. Kaikki osiot sisältävät paljon hyviä linkkejä, joten tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

 

Vaikka TIPO on suunnattu perusopetukseen, sitä voi hyvin höydyntää myös aikuisopetuksessa sekä oppilaitoksissa että kirjastoissa.

 

Ala-asteen opetuspaketeista Riitta esitteli Kuopion kirjaston tiedonhankinnan opetusaineistoa. Paketissa on tiedonhakuharjoitus perusasteen 3-4 luokkalaisille. (www.kuopio.fi/kirjasto -> osastot -> lastenosasto -> tiedonhankinnan opetus kirjastossa -> 3-4 luokkalaisten opetuspaketti)

Harjoituksissa käydään läpi tekijä- ja nimekehaku sekä aineiston saatavuus ja sijaintitiedot eli harjoitellaan siis kirjaston oman aineistohaun käyttöä. Opettajalle sivuilla kerrotaan harjoituksen oppismistavoite ja kulku sekä tarjotaan mahdollisuus palautteen lähettämiseen. Paketti on sopivan tiivis, samoin kuin Kuopion kirjaston 'Tutkivat oppilaat Jenna ja Janne' 5-6 luokkalaisille. Tämä paketti on yleisopas tiedonhankintaan yleensä ja käsittelee kirjaston kokoelmien lisäksi haun lehdistä ja netistä sekä korostaa kriittisyyden merkitystä tiedonhankinnassa.

 

Tampereen Kirjastokisälli oli kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuskokeilu neljäsluokkalaisille, joka toteutettiin Tampereen kaupunginkirjastossa ja kouluissa syksyllä 2002. (http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kisalli/kisalli.htm ) Hankkeen sivuilla on paljon aineistoa, joka on edelleen käytettävissä: kisällituntien rungot sekä runsaasti vihjeitä tehtävistä.

 

Mikkelin Netti Puttiset (http://nettiputtiset.internetix.fi/fi/) sisältää verkko-opetusaineistot aikuisten, nuorten ja lasten opetukseen. Lasten aineisto sisältää kirjasto-oppaan, interaktiivisen tarinan sekä Putin ja Lillin kirjastoseikkailun harjoituksineen. Nuorten aineisto on johdonmukaisesti etenevä esitelmän tekijän opas: ensin tutustutaan aiheeseen esimerkin kautta, esitellään tiedonlähteet (suulliset, painetut, verkko) ja tiedonhaun apuneuvot (asiasanastot ja luokitus), sitten edetään itse tiedonhakuun, hakutuloksen arviointiin, löydetyn aineiston paikantamiseen, lähdeaineiston arviointiin sekä annetaan opastusta viitteiden merkitsemiseen ja lähdeluettelon tekemiseen.

 

Jyväskylän kaupunginkirjaston Veturi - tiedonhankinnan verkkotutoriaali

(http://www.htk.fi/kirjasto/pakki.htm) antaa ohjeet: jäsennä ja analysoi, valitse, paikanna ja arvioi. Kukin jakso sisältää omat ohjeensa. Osiot voi suorittaa erikseen tai peräkkäin ja perusasiat ovat Veturissa helposti hahmotettavissa. Tässä vaiheessa heräsi kysymys siitä, kuinka kauan näiden eri opetuspakettien läpikäyminen vie aikaa. Jos joku lukijoista on nyt testannut aineistojen kestoja, pistäkää viesti!

 

Hämeenlinnan Nuorten tietopakki (www.htk.fi/kirjasto/pakki.htm) vastaa myös siihen äkilliseen tiedonjanoon, kun esitelmän on oltava valmis huomenna. Laajempi opas perehdyttää esitelmän tekoon esimerkkien avulla. Oppaassa on hienoa se, että siinä on ohjeita eri aihepiirien esitelmiin: musiikkiaiheinen esitelmä, klassinen aihe, ajankohtainen aihe, kirjallisuusesitelmä, kotiseutuaihe jne. Opas ohjaa erityyppisten tiedonlähteiden käyttöön erilaisissa aiheissa, joissakin painottuvat kirjat, toisissa lehdet tai verkko, aiheen mukaan.

 

Lukudiplomeista Riitta Papunen esitteli yhtä uusimmista: Juvan kirjaston Ketunpesä (http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/ ) Lukudiplomin sivusto toimii myös kirjavinkkarin perustyökaluna. Joka luokka-asteelle on oma diplominsa (Lukukettusesta Kettu Repolaiseen), lisäksi yhdelle luokka-asteelle on tarjolla eritasoisia diplomeja. Mukana ovat kaikilla luokka-asteilla kuvakirjat, sarjakuvat ja runot satujen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kertomusten lisäksi. Kaikki kirjat on esitelty verkkosivuilla.

 

Porvoossa luotiin Runebergin juhlavuoteen liittyen kolme draamatarinaa, jotka kestävät yhden koulupäivän koulussa toteutettuina. Draamapedagogiikan keinoin toteutettu J. L.Runeberg-projekti käyttää menetelmänä myös tiedonhankintaa. Porvoossa tarinat vedettiin 29 eri luokassa ja hankkeeseen liittyvä tietoaines on käytettävissä verkossa. (http://city.porvoo.fi/runeberg/etusivu.htm)

 

Myös kirjastojen valtakunnallinen portaali Kirjastot.fi sisältää tiedonhaun ohjeita ja lähteitä. (www.kirjastot.fi -> (ylälaidan valikoista 'tiedonhaku). 

 

Olisi hyvä saada kirjastojen tuottamat opetuspaketit selkeämmin esille vaikkapa kaupungin etusivulle tai ainakin paikkaan, josta myös koulut ne helpommin löytävät. Opetushallituksen

edu.fi palvelustakaan niitä ei vielä löydy, mutta Suomen koulukirjastoyhdistys pyrkii korjaamaan asian.

 

 

 

NetLibris lukijoiden verko www.netlibris.net

NetLibris-toiminnan valtakunnallinen koordinaattori opettaja Satu Mattila Pyhämaan kyläkoululta Uuudestakaupungista kertoi aloittaneensa parikymmentä vuotta sitten kaksiopettajaisessa koulussa 11 oppilaan kanssa. Nyt opettajia on kolme ja oppilaita 30. Koulu itse on 100-vuotias.

 

Uudessa opsissa oppiaineen 'äidinkieli ja kirjallisuus' tavoitteena on antaa oppilaille käsitteitä, joilla kielennetään maailmaa ja omaa ajattelua, saadaan keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös uusien maailmojen rakentamiseen. Lukion opsin perusteissa oppiaine on sekä taito-, tieto-, taide- että kulttuuriaine. Yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla kehitetään yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kieli on aina sekä oppimisen kohde että väline.

 

Satu Mattila totesi, ettei tietoverkkojen tulo ole mullistanut opetusta : suuret odotukset eivät ole täyttyneet mutta suuret uhkakuvatkaan eivät ole toteutuneet. Enkä <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />malta olla lainaamatta Satun esittämää slogania: 'any teacher who could  be replaced by a computer, should...' Pätee myös kirjastolaisiin vaikken uskokaan monta opettajaa ja kirjastonhoitajaa löytyvän, jotka koneilla voisi korvata.

 

Opetushallituksen tukema, Suomessa ja kansainvälisesti palkittu NetLibris on valtakunnallinen virtuaalikouluhanke. Sen perustaja oli espoolainen luokanopettaja Minttu Ollila. NetLibriksessä olennaista on yhteisöllisyys, viestintä ja yhteistyö. Alun perin verkossa toimivien kirjallisuuskerhojen tarkoituksena oli innostaa tyttöjä opettelemaan atk-taitoja ja johdattaa poikia lukuharrastukseen. Toimintaa oli tarkoitus tukea kolme vuotta, minkä jälkeen sen rahoitus ja kehittäminen siirretäisiin kuntien vastuulle. NetLibriksen kaltaisen projektin elinkaaressa kolme vuotta on kuitenkin lyhyt aika, eikä tämä alkuperäinen idea toteutunut.

 

NetLibriksessä on mukana kuntia Espoosta Sodankylään ja uusia kuntia on tulossa mukaan. Kunnat voivat hakea Opetushallituksen harkinnanvaraista tukea virtuaalikoulun kehittämiseen. (Oph:n ja kunnan osuudet 50% / 50%)

 

NetLibriksen taustalla on dialoginen oppiminen. Tiedonhaku- ja käsittelyutaidot ovat tärkeämpiä kuin nopeasti vanhenevat faktat. Paras oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tiedon tuottaminen yhdessä on tärkeämpää kuin faktojen muistaminen kokeissa. Kun NetLibris-kerhoissa käydään dialogia verkossa, opettaja on erityisen tärkeä. Hänellä on näkemys siitä, mistä keskustellaan. Opettaja myös oppii ryhmänsä kanssa. "Uusi opettajuus on epävarmuuden sietoa." Tämä on tuskin vieras ajatus kirjastolaisillekaan. 

 

Elämyksellinen kirjallisuudenopetus lisää ja monipuolistaa varmasti lukuharrastusta. Luetusta ei esitetä kontrolloivia kysymyksiä, vaan luotetaan lukijan omaan kokemukseen. NetLibriksen verkkokeskusteluissa jaetaan kokemuksia ja syvennetään niitä yhdessä.

 

Kirjallisuuspiirit jakautuvat ikäryhmittäin viiteen: Tapiiri, Kumi-Tarzan, Matilda, Sinuhe ja Odysseia. Kirjallisuuspiirien sivut sisältävät kirjatarjottimet,  kirjavinkkejä,  keskutelualueet sekä yhteisen Kirjaverkkari-verkkolehden.  Kirjatarjottimet ovat aihepiireittäin järjestettyjä kirjavalikoimia, joiden kirjastoista valtaosa on myös esitelty.

 

NetLibris-kirjallisuuspiiri on käytännössä lukuvuoden mittaista monimuoto-opiskelua. Virtuaalisiin kirjallisuuspiireihin kuuluu 2-4 koulun oppilaita, jotka lukevat saman aikataulun mukaan ja keskustelevat tiettynä aikana lukemastaan kirjasta verkossa. Lapset valitsevat itse kirjat kirjatarjottimilta. Ongelmana on useissa kunnissa sekä koulujen että kirjastojen resursseista johtuen aineiston vähyys. (Hyvä idea voisikin olla kirjojen hankkiminen sen koordinointi yhdessä kirjaston ja koulun kesken, missä sitä ei vielä ole tehty.) Kirjallisuuspiiriläiset pitävät lukupäiväkirjaa, johon tehdään muistiinpanoja ja harjoituksia luokassa, verkkokeskusteluun ei siis lähdetä kylmiltään.

 

Keskustelusivuille eivät ulkopuoliset pääse, vaan keskusteluympäristö on suojattu ja toimii käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Keskustelussa on tarkoitus käyttää hyvää yleiskieltä ja tavoitteena on laadukas verkkokeskustelu. Opettajat toimivat tarvittaessa sensuroijina. Keskustelupalstoilla toimii yleisimpien 'ei-toivottujen' sanojen automaattinen sensuuri.